Muutos | Tuuli Mäkelä | 12.3.2020

Uudella kalustolla kohti vihreämpää kuljetusketjua

Kaukokiidolla tehdään pitkäjänteistä työtä liikenteen hiilidioksidipäästöjen pienentämiseksi. Uudenlaisia ratkaisuja kartoitetaan ja otetaan käyttöön: kaasuauton ja HCT-yhdistelmien kaltaiset ratkaisut pienentävät lähetysten hiilijalanjälkeä. Kaluston keski-ikä on alle neljä vuotta.

Jyväskylän terminaalin pihassa lastataan uutuuttaan kiiltävää autoa, jonka keulassa lukee ”globetrotter” – maailmanmatkaaja. Kyseessä on Kuljetusliike Taipaleen vuoden alussa käyttöön otettu kaasuauto, joka käyttää polttoaineenaan nesteytettyä maakaasua sekä kotimaista, jätteistä tehtyä nesteytettyä biokaasua. Ympäri maailmaa autolla ei vielä matkata vaan ajetaan elintarvikejakelua Keski-Suomen alueella kahdessa vuorossa.

Kaasuauton käyttöönotto lähti Taipaleen ja asiakkaan yhteisestä halusta vaikuttaa kuljetettavien tuotteiden hiilijalanjälkeen ja kokeilla, millaisia mahdollisuuksia kaasupuolen tekniikka tuo liikenteelle:

–Kaasuauton hankintahinta on tällä hetkellä huomattavasti diesel-käyttöistä korkeampi, mutta halusimme saada käyttökokemuksia autosta, jotta pystymme miettimään tulevaisuutta pitkällä jänteellä. Kaasuauto tuottaa noin 90 % vähemmän hiilidioksidipäästöjä verrattuna diesel-käyttöisiin ajoneuvoihin eli ympäristövaikutus on merkittävä, kertoo Kuljetusliike Taipaleen tekninen johtaja Riku Vainio.

Kaasuauton huoltovälit ovat samat kuin diesel-käyttöisen auton, mutta tankkausväli on hieman tiheämpi. Tankkauspisteitä on Jyväskylän alueella yksi, ja sen vuoksi auton reititys täytyy miettiä tarkkaan. Raskaan liikenteen kaasutankkausasemia on Suomessa tällä hetkellä kaikkiaan kahdeksan, joista pohjoisin on Oulussa. Gasum kasvattaa kaasutankkausasemien verkostoaan jatkuvasti, ja uusin asema on avattu juuri Kuopioon.

Kuljetusliike Taipaleen HCT-yhdistelmä ja kaasuauto Jyväskylän terminaalin pihalla.

– Uskon, että kaasu tulee yleistymään raskaan kaluston puolella enemmän kuin sähkö tai muut ympäristöä säästävät vaihtoehdot. Siitä tulee tulevaisuudessa varteenotettava kilpailija diesel-käyttöisille autoille, mutta en usko sen kokonaan syrjäyttävän dieseliä, Riku ennustaa ja jatkaa:

– Nykyisellä kustannusrakenteella kaasuautojen laajempi käyttöönotto on haastavaa, sillä hintapaine alalla on kova. Meidän on kuitenkin löydettävä kestäviä ratkaisuja, joilla pystymme tekemään oman osamme liikenteen päästöjen pienentämiseksi. Kaasuauto on yksi niistä.

HCT-yhdistelmä kuljettaa kerralla enemmän

Tammikuussa 2019 yhdistelmien suurin sallittu pituus kasvoi 25,25 metristä 34,5 metriin. Kaukokiidolla oli jo tätä ennen ollut muutama poikkeusluvalla kulkenut HCT-yhdistelmä (High Capacity Transport), mutta lupakäytännön vapautumisen myötä niitä hankittiin lisää ja rakennettiin olemassa olevista moduuleista. Niin myös Pohjois-Suomessa liikennöivä Kuljetusliike Ilmari Lehtonen, jolla on tällä hetkellä ajossa kymmeniä ajoneuvoyksikköjä, jotka olisivat ennen vaatineet poikkeusluvan.

– Lupien vapautuminen on johtanut siihen, että nykyään on vaikeampaa määritellä, mikä on HCT ja mikä ei. Liikenteessä on paljon erilaisia variaatioita – kaikkia ei vedetä pitkinä yhdistelminä vaan käytetään esimerkiksi perävaununa kuorma-auton perässä, kertoo Kuljetusliike Ilmari Lehtosen varatoimitusjohtaja Henri Jussila.

– HCT-yhdistelmät vähentävät lähetyskohtaisia päästöjä, kun pystymme kuljettamaan kerralla enemmän. Samalla yksikkömäärää liikenteessä on voitu vähentää, ja saimme viime vuoden aikana laskettua ajettujen kilometrien määrää. Se vähentää myös tiestölle kohdistuvaa kuormaa, Henri kertoo.

Laskenta ei ole kuitenkaan yksioikoinen: Etenkin Pohjois-Suomen liikenteessä haaste on, että toimituksia liikkuu usein etelästä pohjoiseen enemmän kuin pohjoisesta etelään. Volyymivaihtelu vaatii jatkuvaa optimointia, jotta kaluston täyttöaste on mahdollisimman suuri ja lähetysten hiilijalanjälki mahdollisimman pieni.

Polttoaineen kulutukseen vaikuttavat kuorman lisäksi myös esimerkiksi ajoreitti, ajo-olosuhteet, ajoneuvo ja kuljettaja. Kaukokiidon kaluston keski-ikä on alle neljä vuotta, ja kuljettajia koulutetaan säännöllisesti entistä taloudellisempaan ajotapaan. Tällä hetkellä 95,25 % Kaukokiidon runkoliikenteestä ajetaan Euro 5 tai uudemman päästöluokituksen kalustolla. Tavoite on, että kaikilla runkoliikenteen rekoilla on vähintään Euro 5 -luokitus vuoden 2021 loppuun mennessä.