Näin vuoden vaihtuessa on hyvä tarkastella, miltä maailma näyttää logistiikan näkökulmasta lähitulevaisuudessa. Alla pohdin digitalisaation, automaation, ilmastonmuutoksen ja kasvihuonekaasujen vähentämistavoitteiden vaikutuksia logistiikka-alaan.
Muutos | Pekka Aaltonen | 3.1.2017
Minne menet, logistiikka-ala? – ajatuksia logistiikka-alan tulevaisuudesta
Monet viisaat näkevät digitalisaation talouden vallankumouksena, joka muuttaa maailmaa yhtä paljon kuin höyrykone aikoinaan – muutos vain tapahtuu nyt paljon nopeammin kuin höyrykoneen tullessa markkinoille. Logistisen palvelun kannalta kaikki, mikä voidaan muuttaa digitaaliseen muotoon, tullaan digitalisoimaan ennemmin tai myöhemmin. Kun mietitään, miten hoidamme nykyään pankkiasioita tai mitä kaikkea voidaan tehdä älypuhelimilla, on oikeastaan aika ihmeellistä, miten paljon paperia liikkuu edelleen yritysten tilaus- ja toimitusketjuissa niin meillä kuin muuallakin maailmassa.
Tavoitteena täysin digitaalinen toiminta
Liittomme jäsenet voivat olla ylpeitä siitä, että lähtivät jo viime vuosikymmenen lopulla digitalisoimaan kuljetustilauksiin liittyvää tietoa. Nyt jo suurin osa kuljetustilaustiedoista liikkuu sähköisesti. Se on hyvä, mutta tavoitteena tulee olla täysin digitaalinen toiminta. Olisiko aika ottaa seuraava harppaus ja tehdä digitaalisesta toimitusketjusta Suomelle menestystekijä? Voitaisiinko luoda pilvipohjaisia järjestelmiä, jotka integroivat yritykset yhdeksi isoksi ekosysteemiksi? Näin kaikki yritykset voisivat toimialaan ja kokoon katsomatta liittyä kohtuullisin kustannuksin verkostoon, joka mahdollistaisi helposti kaiken tilaamiseen ja toimittamiseen tarvittavan tiedon välittämisen – kuljetukset mukaan lukien. Myös verkkokaupan tekemisen tulisi olla mahdollisimman helppoa.
Verkkokaupan kasvu antaa uusia mahdollisuuksia ja ihmeteltävää logistiikkatoimijoille. Miten yhä räätälöidymmät toimitukset saadaan kuluttajille nopeasti ja tehokkaasti kohtuullisin kustannuksin? Jakamistaloudesta puhutaan paljon, ja siihen liittynee melkoisesti hypeä, mutta kyllä sen suuntaisia ratkaisuja nähdään Suomessakin pian. Nykyisten toimijoiden on syytä kokeilla ja kehittää niitä itse, jos eivät halua jäädä sivustakatsojan rooliin.
Entistä älykkäämpiä ajoneuvoja
Robottiautot olivat yksi viime vuoden suurimmista mediailmiöistä. Monet autonvalmistajat lupailevat autonomisia ajoneuvoja jo lähivuosina, ja uusista saavutuksista uutisoidaan viikoittain. Mainosvideoissa nelikopterit kuljettavat paketteja kätevästi. Jos yksityiskohtiin kuitenkin tutustuu paremmin, niin kaikissa olosuhteissa ilman kuljettajaa toimivat ajoneuvot eivät liiku teillämme vielä vähään aikaan. Ei savua kuitenkaan ilman tulta. Ajoneuvoista tulee älykkäämpiä, ja ne tukevat kuljettajaa ja/tai toimivat rajatuissa olosuhteissa autonomisesti varsin pian. Itse odottelen ensimmäisenä merkittävänä ratkaisuna tiekuljetuksiin letka-ajoa, jossa yhtä ihmisen kuljettamaa raskasta ajoneuvoyhdistelmää seuraa automaattisesti muutama muu yhdistelmä. Kuljettajan työ ei katoa, mutta se muuttuu.
Nopeimmat automaation aiheuttamat muutokset logistiikassa tapahtuvat terminaaleissa ja etenkin varastoissa. Mistään uudesta ilmiöstä ei ole kyse, sillä esimerkiksi Keskon Hakkilan automaatiovarasto avattiin jo 1980-luvulla. Automaatio kehittyy ripeästi, ja sen hinta laskee. Koneet ja ihmiset pystyvät toimimaan jo hyvin yhdessä, mikä mahdollistaa osittaisen automatisoinnin eikä tarvita suuria kertainvestointeja. Esimerkiksi trukki osaa kulkea itsestään, kun keräilijä tekee työnsä.
Biopolttoaineet hillitsemään ilmastonmuutosta
Suomi on mukana kansainvälisessä ilmastosopimuksessa, jolla pyritään hillitsemään ilmaston lämpenemistä. Päästöjen vähennystavoitteet ovat niin suuria, että kaikki keinot on otettava käyttöön mahdollisimman kustannustehokkaasti. Raskaassa tieliikenteessä dieselmoottoreita on lähitulevaisuudessa vaikea korvata, joten biopolttoaineiden lisääminen polttoaineeseen on nopein ja toimivin tapa vähentää tiekuljetusten kasvihuonepäästöjä. Pidemmällä aikavälillä nähdään, voivatko vaihtoehtoiset käyttövoimat korvata dieselmoottoreita. Näillä näkymin kuljetusten energiakustannus tulee kasvamaan vuoteen 2030 mennessä.
Vaikka logistiikan toimintaympäristössä tapahtuu paljon muutoksia, toimitetaan tavaraa jatkossakin niin yrityksille kuin loppukuluttajille. Toimitusvarmuus, toimitusaika ja hinta lienevät edelleen keskeisiä kriteereitä, joilla logistiikka pelaa. Logistiikkapalvelut kehittyvät näiden kriteerien ja muiden asiakastarpeiden mukaan.
—
Kirjoittaja on Logistiikkayritysten Liitto ry:n toimitusjohtaja Pekka Aaltonen