Kaukokiitolaiset | Katarina Hellström-Peippo | 9.12.2019

Logistiikkasymposium tuo yhteen opiskelijat ja yritykset

Raumalla 27.11.2019 järjestetty Logistiikkasymposium keräsi jo viidennen kerran yhteen logistiikka-alan opiskelijoita ja yrityksiä. Tämän vuoden aiheena oli Logistics 2.0 – työn tuottavuuden ja työelämän tehostamisen ratkaisut, josta virisikin paljon kiinnostavaa keskustelua niin yritysesitysten kuin paneelikeskustelunkin osalta.

Logistiikkasymposium on LogistiikkaSymposium ry:n järjestämä tapahtuma, jonka tarkoituksena on tuoda logistiikka-alasta kiinnostuneet saman katon alle yhdeksi päiväksi. Ensimmäisen kerran vuonna 2015 järjestetty tapahtuma on vähitellen kasvattanut kokoaan ja suurimmillaan se oli vuonna 2018, jolloin tapahtuma oli jaettu kolmeen teemahuoneeseen, puhujia oli parikymmentä ja yritysvierailijoita ulkomailta asti.

– Tapahtuma on historiansa toiseksi suurin tänä vuonna. Viime vuonna tapahtuma oli suurimmillaan, kun paikalla oli enemmän yrityksiä ja paljon turkulaisia opiskelijoita. Tänä vuonna turkulaiset opiskelijat eivät valitettavasti päässeet paikalle, logistiikan lehtori Harri Heikkinen kertoo.

Opiskelijat voivat tutustua alan yrityksiin ja hankkia työelämässä tarvittavia verkostoja.

Heikkinen on tapahtuman ohjaava opettaja, joka on järjestänyt tapahtuman vuosittain noin 10 opiskelijan projektityöryhmän kanssa. Tänä vuonna Logistiikkasymposiumin kaikki esitykset pidetään Rauma-salissa SAMKin tiloissa.

– Tavoitteenamme on toimia opiskelijoiden ja yritysten kohtaamis- ja verkostoitumispaikkana, jossa opiskelijat voivat tutustua alan yrityksiin ja hankkia työelämässä tarvittavia verkostoja tai jopa työ- tai harjoittelupaikan, Heikkinen jatkaa.

Tapahtumaan on ilmoittautunut parisataa kävijää, joista suurin osa on SAMKin opiskelijoita, jotka opiskelevat logistiikka-alaa tai ovat siitä muutoin kiinnostuneita, mutta myös alueellisesti vaikuttavia yrityksiä on kutsuttu tapahtumaan vieraiksi.

Monipuolinen yrityskattaus läheltä ja kaukaa

Logistiikkasymposium koostuu neljästä osasta: lyhyistä yritysesittelyistä, asiantuntijaesityksistä, aulatapahtumasta ja paneelikeskustelusta. Yritysvieraita tapahtumaan on saapunut paljon Satakunnan alueelta mutta myös itäisempi Suomi on edustettuna. Myös toimialojen kirjo logistiikka-alan sisällä on laaja. Edustettuna on niin meri- ja maantielogistiikka kuin palvelutarjoajat ja elintarviketeollisuuskin.  Aamupäivän aikana saamme kuulla mm. Suomen Osto- ja Logistiikkayhdistyksen eli Logyn toiminnasta, henkilöbrändäyksen merkityksestä sekä liikenteen seurantajärjestelmästä, jonka avulla voidaan hallita kokonaisuuksia.

Arto Vesala (vas.) ja Juho Hermikoski vastailevat opiskelijoiden esittämiin kysymyksiin.Lounastauolla aulassa käy kuhina. Opiskelijoille on selvästi annettu tehtäviä suoritettavaksi, ja ständeillä kierteleekin runsaasti opiskelijoita kysymyslistojen kanssa. Kysymykset herättävät paljon keskustelua ja aulassa onkin mukava puheensorina.

Asiaa maantielogistiikan tehostamisesta

Iltapäivän ohjelman aloittavat Juho Hermikoski Kuljetusliike Y. Auramaalta ja Jussi Ranta-aho Suomen Kaukokiidolta aiheenaan maantielogistiikan tehostaminen digitalisaation ja ajoneuvotekniikan keinoin. He kertovat, miten Kaukokiidon digitaalinen järjestelmä toimii tilauksesta toiminnanohjaukseen ja sisäiseen raportointiin saakka. Kun kaikki tieto on digitaalisessa muodossa, asiakkaita pystytään palvelemaan paremmin ja resursseja voidaan ohjata aiempaa tarkemmin ja optimaalisemmin.

Kun kaikki tieto on digitaalisessa muodossa, asiakkaita pystytään palvelemaan paremmin ja resursseja voidaan ohjata aiempaa tarkemmin ja optimaalisemmin.

Ajoneuvotekniikan osalta Juhon ja Jussin esitys käsittelee HCT-yhdistelmiä ja niiden avaamia mahdollisuuksia. Digitaalisen järjestelmän ansiosta reiteille voidaan valita optimaalista kalustoa – uuden ajoneuvolain myötä myös aiempaa useammin HCT-yhdistelmä. Näin erityisesti runkoliikennettä voidaan tehostaa merkittävästi.

Tehokkuuden lisääntyessä päästöt ovat vastaavasti pienentyneet, kun yhdessä yhdistelmässä voidaan kuljettaa enemmän tavaraa, jolloin edestakaisten matkojen määrä vähenee. Tämän lisäksi tähänastisen kokemuksen perusteella HCT-yhdistelmän polttoaineenkulutus per tonnikilometri on noin 22 % pienempi kuin normaali täysperävaunuyhdistelmän, jolloin myös CO2-päästöjä syntyy vähemmän. HCT-yhdistelmän polttoaineenkulutus per tonnikilometri on noin 22 % pienempi kuin normaali täysperävaunuyhdistelmän.

Juholle tämä ei ole ensimmäinen kerta Logistiikkasymposiumin lavalla. Hän on osallistunut tapahtumaan ensimmäisen kerran jo opiskeluaikoina.

Päivän päättää paneelikeskustelu logistiikka-alan ajankohtaisista teemoista: digitalisoitumisesta ja uuden teknologian käytöstä. Vaikka päivä on ollut pitkä, yleisöltä saadaan vielä keskustelun päätteeksi useita kiperiä kysymyksiä panelistien pohdittavaksi, ja viimeisimpänä pohdinnassa onkin se, miten digitaalisessa toimintaympäristössä taataan järjestelmän käytettävyys vikatilanteissa. Tämän tärkeän haasteen selättämiseksi tehdäänkin tällä hetkellä paljon töitä joka saralla, niin logistiikkayritysten liitossa kuin yrityksissäkin – myös meillä Kaukokiidolla.