Kaukokiidon omistajaliikennöitsijä Kuljetusliike Y. Auramaa Oy juhlii tänä vuonna 90-vuotista taivaltaan. Kun 23-vuotias Yrjö Auramaa vuonna 1929 osti ensimmäisen oman kuorma-autonsa, hän tuskin osasi kuvitella, millaiseksi hänen vasta aloittamansa toimintansa kasvaisi yhdeksässä vuosikymmenessä.
Ajankohtaista | Katarina Hellström-Peippo | 30.9.2019
Auramaa – 90 vuotta suomalaisen kuljetusliikkeen historiaa
Kuljetusliike Y. Auramaa Oy on yksi vanhimmista maassamme toimivista kuljetusliikkeistä. Se on pysynyt koko toimintansa ajan saman perheen hallinnassa, nyt jo neljännessä polvessa. Yrjö Auramaa perusti tänä vuonna 90 vuotta täyttävän yrityksen vuonna 1929, ja toimi yrityksen johdossa aina 1980-luvulle asti. Tämän jälkeen Kuljetusliike Y. Auramaata ovat luotsanneet hänen lapsensa ja lapsenlapsensa.
Yritys sai alkunsa, kun Yrjö Auramaa aloitti 23-vuotiaana autoilun yhdellä Ford-kuorma-autolla Oripäässä. Ensimmäisten vuosien kuljetukset olivat enimmäkseen soran ja tukkien ajoa. Tukkikuormien teko oli tuohon aikaan äärimmäisen raskasta ja vaarallista työtä. Painavat tukit nostettiin käsivoimin kuorman päälle, ja virheet olivat usein kohtalokkaita.
Koko perheen yritys
1930-luvulla Yrjö muutti vaimonsa Bertan ja tyttärensä Mirjan kanssa Oripäästä Euraan kuljetusliikkeen töiden perässä. Kodiksi löytyi viihtyisä talo piharakennuksineen Euran Luistarista – nykyään talo on Yrjön pojanpojan perheen koti. Auramaan kuljetukset laajenivat käsittämään myös elintarvikeajoja, kun Yrjö osti toisen Fordinsa. Sillä kuljetettiin Eurasta kananmunia ja lihaa Turkuun ja Turusta mm. sokeria Euran Osuusliike Omakaupan myymälöille. Myös perhe kasvoi, kun Mirjan pikkusisko Marja ja pikkuveli Matti syntyivät parin vuoden ikäerolla.
Sota-aikaan bensiinistä oli puutetta ja autoihin alettiin asentaa häkäpönttöjä. Myös Auramaan autot kulkivat pula-aikana häkäpönttöjen voimalla. Ne tuottivat kuitenkin paljon ylimääräistä työtä. Sen lisäksi, että niissä piili häkämyrkytyksen vaara, kuljettajan piti välillä käydä kohentamassa tulta, mikä hidasti matkantekoa. Lisäksi pöntössä poltettavat pilkkeet piti hankkia – tai tässä tapauksessa tehdä itse.
Yrjö ja Bertta kasvattivat perheen lapset pienestä pitäen perheyrittäjyyteen. Lapset huolehtivat isän auton häkäpöntössä poltettavien pilkkeiden teosta ja ansaitsivat niillä itselleen myös taskurahaa. Perhealbumissa onkin useita kuvia lapsista pilketyön touhussa, ja tämä olikin Auramaan pihalla tuttu näky:
Talvisota pysäytti yritystoiminnan lähes kokonaan. Auramaa joutui luovuttamaan neljä kuorma-autoa puolustusvoimien käyttöön, ja Yrjökin oli ruotuväen riveissä. Vaikka usko parempaan huomiseen oli vahva, jokaisen perheenjäsenen panos perheyritykseen oli tärkeä. Paremman tulevaisuuden takaamiseksi Bertta alkoi opiskella Kansavalistusseuran Kirjeopiston kurssilla kirjanpitoa. Jälkipolville onkin jäänyt muistoksi muutamia Bertan kauniilla käsialalla täytettyjä kassapäiväkirjoja.
Kasvun vuosikymmenet
Sodan jälkeen liikenteen harjoittamiseen vaadittiin tilausliikennelupa. Auramaa anoi uusia linjalupia ja saikin niitä aiempaa helpommin. 1950-luvun loppuun mennessä Auramaalla olikin linjalupia mm. Porista Säkylään, Kiukaisista Turkuun ja Raumalta Turkuun, Helsinkiin ja Tampereelle.
Kaukokiidon ja Auramaan yhteistyö alkoi pian Kaukokiidon perustamisen jälkeen 1950-luvulla. Auramaan liikenne kasvoi yhteistyön ensimmäisen vuosikymmenen aikana vauhdikkaasti, kiitos yleisen talouden piristymisen sodan jälkeen. Vuonna 1955 Yrjö Auramaasta tuli Kaukokiito Oy:n osakas, mikä tiivisti yhteistyötä entisestään. Yrjö Auramaa olikin 1960-luvun puolella perustamassa niin Kaukokiidon Nekalan tavara-asemaa Tampereelle kuin Turun Rahti-Asema Oy:täkin. Vuonna 1971 Auramaa perusti myös oman tavara-aseman Raumalle.
Kiinnostus uusia innovaatioita ja tekniikkaa kohtaan näkyi yrityksen toiminnassa jo 1970-luvun alussa, kun Auramaalla otettiin käyttöön automaattinen tietojenkäsittely. Vuosikymmenen lopulla, vuonna 1977 Yrjö osti Osuusliike Kehän Luisterin myymälän konttoritiloikseen – kuljetusliikkeen pääkonttori sijaitsee yhä samassa rakennuksessa. Samana vuonna perhe koki suuren menetyksen Bertan menehtymisen myötä.
Sukupolvet vaihtuvat
1980-luvun alkupuolella Yrjö sai liikenneneuvoksen arvonimen ja Euran yrittäjäpalkinnon. Hän erosi toimitusjohtajan tehtävästä, mutta jatkoi kuitenkin vielä yhtiön hallituksessa. Yrjön seuraajaksi valittiin hänen poikansa Matti Auramaa. Matin sisko Mirja jatkoi konttoripäällikkönä ja Mirja puoliso Leevi Jussila talousjohtajana. Yritys jatkoi maltillista kasvua, ja vuonna 1986 valmistui tavara-asema Euraan Fankkeen teollisuusalueelle. Samana vuonna Yrjö kuoli 80 vuoden iässä, ja vastuu yrityksestä jäi kokonaan nuoremmalle polvelle. Pari vuotta myöhemmin Auramaan ja Kiitolinjan yhteistyö päättyi ja yrityksestä tuli kokonaan kaukokiitolainen liikenteenharjoittaja.
Uuden vuosituhannen kynnyksellä ja samalla yrityksen 70-vuotisjuhlavuonna 1999 Matille myönnettiin liikenneneuvoksen arvonimi. Kasvu on jatkunut maltillisena myös 2000-luvulla. Vuosituhannen alussa yhtiö alkoi yrityskauppojen seurauksena liikennöidä myös Päijät-Hämeessä, Kymenlaaksossa ja Etelä-Karjalassa. Matti toimi yrityksen toimitusjohtaja tasan 20 vuotta, ja vuonna 2003 hän siirtyi vuorostaan toimitusjohtajan tehtävistä hallituksen puheenjohtajaksi ja jätti yrityksen johdon pojilleen. Isänsä tilalle toimitusjohtajaksi nimettiin Pekka Auramaa, tekniseksi johtajaksi Jussi Auramaa ja markkinointijohtajaksi Kalle Auramaa.
Nyt, 90-vuotisjuhlavuonna, yrityksessä työskentelee Juho ja Matias Auramaan myötä perhettä jo neljännessä polvessa. Näin Yrjö Auramaan elämäntyö jatkuu nuoremman polven toimesta – toivottavasti vielä tulevinakin vuosikymmeninä.