Kaukokiitolaiset | Taina Wallenius | 12.11.2018

Kuljettajan päiväkirja: Taina Wallenius, Kuljetusliike Kantola & Koramo Oy

Kuljettajan päiväkirja -sarja esittelee Kaukokiidon kuljettajia, heidän arkeaan ja ammattiaan kuljettajien itsensä kertomana ja kuvaamana. Sarjan neljännessä ja viimeisessä osassa tutustumme Kuljetusliike Kantola & Koramo Oy:n kuljettaja Taina Walleniukseen, joka ajaa elintarvike- ja kappaletavarakuljetuksia Lahden ja Kuopion välillä.

”Olen Taina Wallenius ja työskentelen Kuljetusliike Kantola & Koramon kuljettajana Lahdessa. Pikkutyttönä ajattelin, että ison auton ajaminen olisi siistiä, mutta peruskoulun jälkeen päätin kuitenkin lähteä mainosalalle. Pääsinkin suoraan peruskoulusta töihin ensin kirjapainoon ja sieltä mainostoimistoon. Yli kymmenen mainosvuoden jälkeen halusin kokonaan uuden suunnan uralleni ja hakeuduin aikuiskoulutuskeskukseen ajamaan yhdistelmäajoneuvokorttia jo valmiina olleen kuorma-autokortin jatkoksi. Sain jo koulun aikana harjoittelupaikan, johon työllistyin heti valmistuttuani. Kärrykortti oli ollut taskussani kolme päivää, kun minulle iskettiin Scanian avaimet kouraan saatesanoilla ’siinä on kuorma Ruotsiin, nähdään viikon päästä’. Tästä hetkestä on aikaa nyt 17 vuotta.

Ajoin joitakin vuosia kappaletavaraa Suomen ja Ruotsin välillä, mutta kaipasin lopulta säännöllisempiä työaikoja lähempänä kotiani. Silloin siirryin elintarvikkeiden yöjakeluun. Työrytmi oli silloin – kuten tänäkin päivänä – kutakuinkin viikko töitä ja viikko vapaata. Sen vuoksi minulla oli mahdollisuus välillä tuurata muita kuljettajia ja harjoitella myös muunlaisia ajoja, esimerkiksi puu- ja säiliöajoa. Välillä tein töitä myös kuljetussuunnittelussa. Monipuolisesta kokemuksesta on ollut paljon hyötyä myöhemmin. Tuuraamaan tulin aluksi Kaukokiidollekin, mutta työsuhteeni muutettiin pian vakituiseksi, ja nykyistä lenkkiä olen ajanut viisi vuotta.

Parasta kuljettajan työssä on itsenäisyys ja itsenäisyyden tuoma vastuu. Työ on tiimityötä kuljetussuunnittelijoiden kanssa, mutta kuljettaja pystyy itse vaikuttamaan työn sujuvuuteen ja tuottavuuteen. Kuljettaja on myös kuljetusliikkeen liikkuva mainos, joten asiakaspalvelutyöstä on syytä pitää. Lisäksi kaluston kunnosta ja siisteydestä huolehtiminen kuuluu jokaiseen työpäivään.

Itse nautin suuresti, kun on vakiolenkki, jossa asiakkaat ovat käyneet tutuiksi. Hommassa on jatkuvuutta ja pystyn tekemään asiat asiakkaalle parhaalla mahdollisella tavalla. Mahtavaa on myös se, miten juttu alkaa lastauslaitureilla lentää heti saavuttuani ja olen osa asiakkaiden päivittäistä tekemistä – he ovat ikään kuin minunkin työkavereitani. Työni on myös fyysisesti melko raskasta: rullakkoja ja alusvaunuja on paikoin vedettävä melko pitkiäkin matkoja. Se tekee kuitenkin itselleni tekemisestä entistä mielekkäämpää, kun työ ei ole pelkkää ratin takana istumista ja katkoviivan tuijottamista.

Kuljetusalalla tuntuu työskentelevän hyvällä ja railakkaalla huumorintajulla varustettuja tyyppejä! Muihin kuljettajiin on kuljetusliikkeestä riippumatta helppo tutustua ja juttua riittää. Työpäivien mittaan saa yleensä monet naurut. Ryhmähenkeä löytyy paljon, kuljettajat ovat varsin sosiaalisia.

Työn suurin haaste ovat nopeasti muuttuvat tilanteet, vaikka tavallaan se on myös työn suola – päivät eivät ole koskaan samanlaisia. Haastetta tuovat myös vuodenajat ja muuttuvat kelit: Suomessa on pimeää ja märkää ison osan vuotta.

Naiskuljettajien määrä on kasvanut viimeisten vuosikymmenten aikana paljon. Sukupuolella ei ole merkitystä, naiset sopivat tälle perinteisesti niin miehiselle alalle mainiosti. Asenne ratkaisee, kuten oikeastaan kaikessa, mitä elämässäsi teet.”

Kuopion terminaali

”Kaukokiidon Kuopion terminaali sijaitsee Kallaveden rannalla. Kesällä voi silmäillä laineita ja talvella pakkasöinä jäältä saattaa peilata hieno kuutamo.”

Tainan työpäivä, keskiviikko 31.10.2018

Kello 12.00
Työpäivä alkaa, kun aamuvuoron kuljettaja soittaa, että auto on liikkeellä. Hän on lastannut elintarvikekuorman kyytiin Sipoosta. Minun on siis syytä alkaa hiljalleen vetää työvaatetta niskaan ja lähteä kohti vaihtopaikkaa.

Kello 13.40
Vaihdamme vuoroa Lahdessa Kariston kylmäasemalla. Muutamassa minuutissa kuulen päivän polttavat mietteet ja muutaman herjan. Tätä autoa ajaa todella hyvä vakioporukka, ja jutut ovat sen mukaiset, töissä on mukavaa. Lähden matkaan ja samalla soitan ensimmäiseen purkupaikkaan ilmoittaakseni aika-arvion siitä, koska saavun. Asiakas pystyy tiedon saatuaan aikatauluttamaan työnsä paremmin ja varautumaan keräilyn aloittamiseen.

Kello 16.35
Tauko Varkauden Nesteellä. Laiskotti aamulla enkä tehnyt eväitä, joten kahvia ja sämpylää tarttuu käsiin.

Kello 17.30
Vastaan ajaa tuttu ”pöllikuski”. Saan häneltä niin rehvakkaat ”rekkamorot”, että alkaa naurattaa. Loppumatka meneekin puhelimessa kuunnellessa metsäauton päivän kuulumiset.

Kello 18.05
Saavun ensimmäisen asiakkaan pihaan. Tässä kuormassa on yhteensä kolme purkupaikkaa ympäri Kuopiota. Näistä paikoista lastaan kyytiin myös paluulogistiikkaa eli elintarvikkeiden kuljettamiseen käytettäviä tyhjiä rullakoita, laatikoita ja alusvaunuja. Lisäksi suoritan noudon myös neljänneltä asiakkaalta.

Kello 20.35
Kärryn häntä osuu laituriin omassa terminaalissamme Kuopion Kumpusaaressa. Jo lastatun paluukuorman lisäksi täytän tyhjänä olevan tilan Hämeenlinnaan ja Lahteen menossa olevilla kappaletavaralähetyksillä. Kuopion terminaali sijaitsee upealla paikalla Kallaveden rannalla. Kesällä voi silmäillä laineita ja talvella pakkasöinä jäältä saattaa peilata hieno kuutamo. Ja noh, tuulisella kelillä tosiaan tuulee.

Kello 22.10
Lähden kohti Lahtea. Tavarat on lastattu sisältä sekä kentältä ja autoon on tehty pieniä huoltotoimenpiteitä – kärryn kylmäkoneeseen lisätty nesteitä ja palanut polttimo vaihdettu. Samaan aikaan kuormansa valmiiksi sattuu saamaan toinenkin etelään lähdössä oleva auto, joten sovimme kuljettajan kanssa yhteisen kahvi- ja ruokatauon Joroisiin.

Kello 23.25
Joroisissa Jari-Pekassa lihapatojen äärellä. Jari-Pekassa on yölläkin kotiruokaa ja salaattipöytä, joten tämä nousee jo senkin takia paluumatkan suosikkipaikaksi. Syön täällä joka työpäivä lämpimän ruoan. Kollegan kanssa syömme ja maailmaakin tulee hiukan parannettua. Minulla on todella mukavat työkaverit.

Torstai 1.11.2018

Kello 01:40
Kuortin ABC-asemalla pikainen kaupassa käynti. Josko vaikka huomenna olisi ne eväätkin matkassa.

Kello 03:05
Auto parkkiin Lahdessa. Tämä auto ehtii useimmiten seistä vajaan tunnin, ennen kuin aamukuljettaja aloittaa työpäivänsä, lähtee purkamaan minun lastaamaani kuormaa ja tuomaan minulle uuden. Lähden siis kohti kotia ja unia.